.....tuli kello viisi, kun kännykkä alkoi voivotella nälkäänsä, vaikka se ei ollutkaan minun kännärini, niin heräähän siihen.

Join kohta kahvinkin ja luin lehden ja menin takasin sänkyyn, peitto otti ilolla mutkaansa ja nukahdinkin ihan pian,

Uni oli syvää koska näin unta pitkästä aikaa, ihan oikeaa ja muistankin sen ihan hyvin.

Empäs tiedä miten kauan olisin nukkunut, mutta  pikkuinen hauvani herätteli minua puolikahdeksan aikoihin.

Varmaan ajatteli miksi ei mami ala antaa aamupalaa ja lähde lenkille häntä viemään..

No sitten aamutoimet ja aamulenkkikin tuli tehtyä.

Aamupuuroa odotellessani kirjoittelen tänne päiväkirjaani, mitä kirjoittelen..

Ilma on viileä ja sateinen, tummat pilvet välillä vyöryy yli kaupungin...

Nähdään.....