Haluaisin olla taiteilija, joko taidemaalari, kirjailija, runoilija ja on vaikka mimmosta taiteilijaa, mutta minä olen vain tällainen elämän taeteilija.

Kovin on pitänyt taiteilla elämän kanssa jotta on päässyt elämän tähän vaiheiseen asti.

Tämän päivänkin olen taiteillut jo iltapäivään, päivä on ollut pitkän olonen, ei ole tarvinnut edes päikkäreitä pitää.

Eikä ole pitempää lenkkiäkkään voinut käydä, kun on niin pakkanen, no oisinhan tietenkin voinut yksin kävellä, kun pinskun pieniä jalkoja paleltaa.

Mutta ei ole oikein inspistä lähteä ulkoilemaan, ootetaan vain nyt niitä kevät ilmoja, jotka innostaa lähtemään ulos.

Ollaan vain vaarin kanssa, hän katsoo kisoja, mutta minua ei ampumakisat kiinnosta, mutta kun alkaa mäki kaippa sitä sitten katsonkin.

Katsoin tässä yhtenä iltana sen * Postia pappi Jaakopille' olikos se nimi noin.

Se ohjelma oli jotenkin puhutteleva, ihan oikeesti, olikos se vanhamies Nousiainen sokea, ainakin silmät olivat sen näköset. Mutta se Leilakin oli siinä näytelmässä aivan kohdallaan, kova vankila kunti, yksinäisyys ja ehkä omatuntokin soimasi.

Oli hyvä kun Leila sai sen papin  kanssa jutut sovittua, ennen kuin se pappi kuoli.

***

Parisuhdekkin on taiteilua, siinä on hyvät ja huonojakin puolia tietysti löytyy, luulen että jokaisessa parisuhteessa. Mutta oppii elämän varrella mitä toiselle voi oikeesti sanoa, jo katseesta näkee mitä toinen aattelee, jopa nokan pielestä.

Voi valittaa vaivat, voi nauraa vitsit, ei tarvitse ees tyhjille seinille niitä tyrkyttää.

Ruuanlaittokin on taiteilua, mitähän taas keksisi, no toinen voi sanoa, kuhan jottaan.

No minä menin kauppaan ja kysyin milläs hyllyllä teillä on kuhan jottaan, myyjä katsoi minua ja alkoi nauraa, kun hoksasi mitä tarkoitan, heti alkoi esitellä, herneitä ja potkaa, tai pyttipannua, no kun ei ole keitettyjä pottuja ' ei käy' enkä viitsi niin alkutekijöistäkään alkaa hernekeittoa keittäämään, joten otin hyllyltä valmiin hernekeittopurkin ja kotiin tultua kymmenen minuutin päästä oli ruoka pöydässä.

Mutta eräällä tutulla oli kolmepoikaa ja mies, alkoi olla kypsä aina ruokaa laittamaan aikuisille miehille. ulos mennessään huihkasi hellalla on keitto valmista.

Mutta kuinka ollakkaan, kun pojat menivät syömään kannen alla oli kattila täynnä jääkiekkoja. Pojat olivat kovia jääkiekon pelaajia.

Sepäs siitä, täytyy lähteä tästä ruokaa taiteilemaan.....

 -tuhkimo-