18.10.2009 - 11:43

Aamu
Sävelsointuja  kuulen värileikkiä näen:
Punahohteisen mäen, kylän loisteessa kullan, tuvan, katon ja savun, sinivihreän havun,
kedon kukkaisväen
ja telmivän tuulen.
 

Veräjäpuu
 
kirj. Einari Vuorela
 
 

KOTISEUDUN VUORET

Vuoret, oletteko unta
pehmeää kuin villa,
kevyttä kuin ilma,
usva taivaan rannan?
Maailmalla harhaan,
kuljen, kuljen,
teidät repussani kannan.

Kokoelmasta Tie ja vaeltaja (1945)

 

Syksyn tulo
Rannikolla huojuu kaislat ruosteiset,
sade lakkaamatta metsiin putoo.
Lukit puihin verkkojansa kutoo.
Vainioilla viruu märät kynnökset.

Pihamailla asuu synkkä autius.
Koira haukahtelee kulkumiestä.
Rattaan jäljet kiiluu kylätiestä, 
kaukaa kuuluu korven huokaus.

Pienet lamput tuikkaa tulta himmeää,
unisina tupain ikkunoista.
Hallan usva kohoo hiljaa soista.
Tuuli veräjällä hymähtää.