Aamu-aurinko kuivaa säteillään märkää ruohikkoa,

varisperhe vaakkuu piipun nokassa,

räklän hommat huvittaa,

se vetää matoja maasta pinkkaan ja kerää nokkaansa vieden ne poikasilleen pesään,

oravilla kiire, hyppiessään puusta puuhun,

mutta pupupa luulee olevansa piilossa, kun pää on vain pensaassa.

Yöllä satanut vesi lirittelee viemäriin, jättäen märän vesivanan jälkeensä.

Tuulikin alkaa herätä leyhyttelemään puiden lehtiä, saaden niskaani ryöpyn vesipisaroita.

Aurinko kipuaa korkeammalle, varhaiset koiran lenkittäjät taluttavat koiriaan, jotka kirmailevat hihnan päässä..

Vajaan tunnin mittainen aamulenkki on punannut poskeni, virkistänyt uniset aivoni, asettanut hymyn huulilleni, kirkastanut silmäni.

Päivän voin taas alkaa iloisin mielin..